Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2012.

2012

Kuva
Sinne se 2012 meni. Viimeistä päivää viedään, ja koska muutkin tekevät katsauksia, minäkin tahdon.


Ensimmäisenä olisin sanonut, että perustin blogin, mutta sitten muistin, että se oli 2011, muutama päivä ennen vuotta 2012. Joka tapauksessa 2012 minä aloin kunnolla pyöriä blogeissa, pitää omaani säännöllisesti ja tutustuin uusiin kirjoittaviin ihmisiin.

Blogini otsikko on "Lukuhoukka lukee ja kirjoittaa", joten katsotaan, mitä minä olen lukenut ja kirjoittanut.

Luin säälittävät 27 kirjaa. En ole koskaan elämäni aikana lukenut näin vähän vuodessa! Jostain syystä aloin lukea kuin etana. Aion parantaa tapani ensi vuonna. En osaa pistää kirjoja top 3 -järjestykseen, mutta parhaiten jäivät mieleen Nälkäpeli-trilogia, Maailmankaikkeuden huonoin elokuva, Näkijän tytär, Käärmeenlumooja

Lisäksi koeluin ja kommentoin seitsemän kässäriä.

Kirjoitin The Projektia (S1) välillä kuin hullu. Alkuvuodesta sain siitä hylsyn. Kehotuksen muokata käsikirjoitusta. En enää edes muista, montako …

Blogi täyttää vuoden - arvonta!

Tasan vuosi sitten perustin blogin. Olin ajatellut sitä jo pitempään, mutta vasta silloin uskalsin ryhtyä tuumasta toimeen.

En ehkä postaa enää niin nonstoppina kuin aluksi, mutta tämä on edelleen uskomattoman hauskaa. Olen iloinen jokaisesta lukijasta, ja jokaisesta kommentista, sillä - ilman teitä, rakkaat lukijat, tämä ei olisi mitään, tai ei ainakaan puoliksikaan niin kivaa.

Haluankin järjestää teille arvonnan! Osallistua voivat kaikki kirjoittamalla jotakin kommenttikenttään ja vaikka kertomalla, miten sinne olette eksyneet. Palkintona on kirjalahja tai kaksi. Aikaa on 14.1.2013 asti.

******
Tunteellisen paatoksen jälkeen ajattelin tehdä tylsän tilastollisen katsauksen blogin yksivuotiseen historiaan.

Täällä on 227 postausta. Kaikkien aikojen luetuimmat top 5 ovat:

1. Annukka Salama: Käärmeenlumooja (169 katselua)
2. Mikä on pinnalla? (165)
3. Copycat-kansi (148)
4. Minusta ei tule ikinä kirjailijaa (130)
5. Järkytys (121)

Näistä en ollenkaan muistanut, mitähän tuo järkytyspostau…

211212

Maailmanloppu ei tullutkaan. Loistavaa. 
Menen nukkumaan. 
ps. täällä on -28 astetta. pps.Täällä on kaksi kissaa. Ihanaa!

Kaava se on tämäkin

Kuva
Milloin ajasta tuli katoava luonnonvara? Minusta tuntuu, etten ole viime aikoina ehtinyt tehdä mitään. En valehtele, jos väitän, etten pariin viime viikkoon ole ehtinyt kotiin koskaan ennen kahdeksaa illalla. Minusta tuntuu, että olen töissäkin jatkuvasti, mutta olen silti nytkin viisi minuuttia miinuksella. En ymmärrä! Olen aloittanut Huorasadun lukemisen, mutta en ole siinäkään ehtinyt muutamaa sivua pitemmälle. Kirjallisuuden harrastaminen on rajoittunut siihen, että viime viikonloppuna piipahdin WSOY:n kirjakaupassa, jossa Annukka Salamaa haastateltiin ja hän sai Blogistanian kuopus -palkinnon, mutta en ehtinyt kirjoittaa siitäkään mitään, ja nyt en enää muista mitä tilaisuudessa puhuttiin. Muutama raapale on myöskin tullut väsättyä, eli aivan kirjoittamatta en ole ollut.

Blogiakin päivitän näköjään öisin, kun se on ainut aika jolloin minulla on aikaa. Mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen, vaan huomenna - tänään - minulla alkaa joululoma! Heittäydyin niin villiksi, että otin y…

121212

Leirinuotion, virtuaalisen kirjoittajaleirimme jatkoruno, Poron elämän viisi eri sävyä, osa kolme:

[osa 1: Ahmu.
Osa 2:  Lila.
Osa  4: Susi.
Osa  5: Dee.]

Olen poro.
Kavioni kantavat lumen pinnalla laukkaa,
kun sieraimeni happea haukkaa.
Ehkä en olekaan poro,
en ole nähnyt täällä muita,
jossain lumen alla ehkä on muinaisia luita
ja tuolla kylän taloissa
nälkäisiä suita
ja minä täällä yksin tuijottelen kuita 

Kuten tarkkasilmäiset varmaan huomaavat, runossa on erittäin paha asiavirhe, mutta tämän runon hengen vastaista olisi ehkä korjata sitä jälkikäteen, joten säkeistöni olkoon tällainen. (Tämä on sitten tehty suurin piirtein yhtä tosissaan kuin Hevoshoukutus, johon löytyy linkki sivupalkista.) Hyvää joulun odotusta kaikille!

Maailmanloppua odotellessa

Koska maailmanloppu kuulemma tulee ja ei tule tässä kuussa, ehkä siihen olisi hyvä valmistautua lukemalla maailmanlopun kirjallisuutta.
     Suosikkini ovat seuraavat:

Viimeisellä rannalla (Nevil Shute, 1957)
      (Tämä ei kyllä kerro maailmanlopusta vaan ihmiskunnan lopusta. Ihmiset odottavat Australiassa ydinlaskeuman saapumista ja kuolemaansa. Sir Elwoodin Hiljaiset värit on tehnyt kirjan inspiroimana kappaleen Kymmenen tikkua laudalla, joka on mielestäni tosi hyvä kappale, vaikka se onkin aika masentava. Mutta ehkä maailmanloppuun ei kuulu suhtautua pirteästi?)

ja

Enimmäkseen harmiton (Douglas Adams, 1992)
       (Tässä taisi oikeasti (?) tulla maailmanloppu.)

En keksi enempää. Tulipa lyhyt lista.
      Jos jollakulla on vielä hyviä vinkkejä siihen, mitä 12.12.12. kannattaisi tehdä, edelliseen postaukseen voi ehdottaa.
      Pahoittelen sitä että blogissani on ollut aika hiljaista. Minulla ei ole mitään kirjoitettavaa kirjoittamisesta! Päätin nimittäin pyhittää joulukuun koelukemi…

Kaikkea tärkeää

Minun piti siivota, mutta koska en ole saanut aikaan mitään siivoamiseen vivahtavaakaan, olen tehnyt kaikkea järkevää, kuten miettinyt kansikuvia ja kirjojen nimiä. Aion väsätä huvin vuoksi yhdelle kässärilleni feikkikannen - feikkikansi-nimitystä käytän, koska en tiedä voiko toistaiseksi pelkästään pöytälaatikossa majailevilla kirjoilla olla oikeita kansia. Minulla on jo yksi kuva kantta varten, mutta en tiedä voinko esitellä sitä täällä - tarinan nimi ainakin pitäisi jättää pois, koska en uskalla kertoa sitä täällä ja luulen keksineeni nimen, joka ei ole vielä käytössä.

Olen erittäin tyytyväinen S1:n nimeen, se on jostain syystä aina ollut itsestään selvää, että tarina on juuri sen niminen. S2 taas on pieni murheenkryyni. S2:n idea on radikaalisti muuttunut aiemmasta matkan varrella eikä tämä kyseinen s-alkuinen nimi sovi sille enää ollenkaan. Enkä minä, mitenkään, kykene kirjoittamaan mitään ilman nimeä. Nimet ovat minulle jonkinlaisia... kokoavia juttuja? Jotain mihin pitäisi miel…