Ihanan kamala vaihe
Kesäloman maisemia Elän kirjoittajaelämässäni ihanan kamalaa vaihetta: olen saanut taittoversion käsiini. On ihanaa nähdä teksti niin lähellä lopullista olomuotoaan, kauniisti taitettuna. Käsikirjoitus näyttää jo niin paljon kirjalta kuin irtonaisten A4-liuskojen on mahdollista näyttää. Taittoversion näkemisestä sain uutta intoa tekstin läpikäyntiin. Olen lukenut kässärin tänä vuonna niin monta kertaa, että olen seonnut laskuissa, mutta taitettuna teksti näyttää taas erilaiselta ja uudelta. Mikä sitten on kamalaa? Tekstiin ei saisi enää hirvittävästi koskea. On aika etsiä virheitä ja typoja. Ei enää isompia muutoksia, on osattava päästää tekstistä irti. Onneksi on kesä ja valoisat illat aikaa.