Briitta Hepo-oja

Syksy, kirjat ja kirjasyksy. Kaikki on ilmassa, vaikka viikonloppu olikin vielä kesäinen. Syksyssä on minusta aina tiettyä tunnelmaa, jotenkin kai ne kouluvuosien aloitukset ovat jättäneet jäljen. Työelämään siirtymisen jälkeen syksy ei ole merkannut niin suurta muutosta elämässä kuin luokalta toiselle siirtyminen, mutta kuitenkin katseen kääntymistä loppuvuoteen. Tämä kirjasyksy on itselleni erilainen, sillä se on ensimmäinen kerta, kun kirjani tulee ulos syksyllä. Aiemmat kirjani ovat ilmestyneet keväällä. Mielenkiintoista nähdä, tuntuuko se erilaiselta. Ainakin kirjoja tuntuu ilmestyvän syksyllä enemmän. Jos syksyn nuortenkirjat kiinnostavat, Sini Helminen on tehnyt kivan katsauksen syksyllä ilmestyviin nuortenkirjoihin YA-kanavalle . ( Suomea lohikäärmeille on myös listalla!) Suomea lohikäärmeille on kansia myöten painovalmis, ja sen julkaisupäivä on lokakuussa. Tuntuu mielettömältä, että teksti, johon sain idean vuonna 2012, on nyt elokuussa 2019, painovalmis ja kohta se on o

Minulla on ollut muistikirjoja niin kauan kuin muistan. Paljon niitä on myös tallessa, lukuun ottamatta joitakin yläasteen aikaisia, jotka poltin. Jossain vaiheessa käytin muistikirjoja vähemmän, mutta viime ja tämän vuoden aikana niistä on tullut minulle korvaamaton apuväline, mitä tulee kirjoittamiseen. Nykyinen kirjoittamisvihkoni Ennen lähinnä kirjoittelin muistikirjoihin ylös dialoginpätkiä. Sitten tutustuin kavereiden kautta bullet journal -metodiin ja innostuin. Bujossa ideana on yhdistää kalenteri, tehtävälistat ja päiväkirja. Oma bujoni tuskin läpäisisi oikeaoppista seulaa, sillä kalenteriosuus on kieltämättä jäänyt aika vähäiseksi. Omasta vihkostani muodostuikin aika pian kirjoittamisteemainen. Kirjaan sinne ylös ajatuksiani kirjoittamisesta, suunnitelmiani, tapahtuneita juttuja ja träkkereitä. Ja liimailen sinne juttuja. Paljon. Se muistuttaakin paikoin leikekirjaa. Koen kässärin käsittelyn visualisoimalla mukavaksi puuhaksi. Se on selkeyttänyt ajatuksiani ja asioiden