Kirjamessuilua

Kirjamessuhulinat ovat tältä vuodelta takana. Viime vuonna olin puhumassa Hylättyjen lasten kaupungista , nyt sain palloilla messuilla kuuntelijana ja katselijana. Kävin messuilla perjantaina ja sunnuntaina sekä piipahdin paikalla lauantaina lyhyesti töiden jälkeen. Areenasta löytyy monia paneeleja, jos et päässyt paikalle. Etukäteen oli jonkin verran kohinaa messujen uudistuksista ja ainakin lavojen muuttuneet nimet herättivät puhetta. Ne olivat ehkä näkyvin muutos. Lisäksi esiintymässä oli enemmän muusikoita (minusta on kiinnostavaa kuulla sanoittamisen taustoista) ja lasten alue oli uudistettu ja vaikutti toimivalta. Messumeininki sinänsä tuntui aika samalta kuin ennenkin: tungosta, kirjoja ja vaikeutta päättää, mihin päällekkäisistä ohjelmista osallistua. Minulla on onneton suuntavaisto, mutta tänä vuonna osasin suunnistaa paljon paremmin lavoille. En usko, että kaupunginosien nimillä oli vaikutusta, vaan kartta tuntui selkeämmältä. (Kaverini esitti kartan selvyydestä eriävän