perjantai 16. kesäkuuta 2017

Kesäpäiviä

Palasin viikon alussa lomalta ja tämä viikko on mennyt takaisin arkeen totutellessa. Ensimmäistä kertaa varasin junasta paikan työskentelyhytistä kirjoittamista ajatellen. Siellä oli rauhallista, mutta täytyy antaa vähän miinusta siitä, että neljän hengen hytissä oli vain kaksi latauspaikkaa ja pöydät sen verran omituisesti aseteltu, että ehkä ne on tarkoitettu enemmän eväiden syöntiin kuin kirjoittamiseen tai läppärille - paitsi jos haluaa lojua eteenpäin kyhjöttäen.

Matkalukemisena minulla oli Margaret Atwoodin Orjattaresi ja Elina Pitkäkankaan Kajo. Atwoodin kirjasta innostuin HBO:n sarjaa katsottuani, vaikka joskus aiemminkin olen sitä silmäillyt. Kuuran jatko-osa täytyi hankkia ehdottomasti, koska Kuura jäi niin jännittävään kohtaan.

Kirjoittamisen suhteen loma oli kyllä melko epätuottava, mutta se ei haittaa. On hyvä pitää välillä taukoa ja sitä paitsi oli niin paljon kaikkea muuta. Alla hiukan tunnelmia kesälomalta.




perjantai 2. kesäkuuta 2017

Keskiyö

Olen kesälomalla. (Ainakin lomalla. Ulkona sataa lunta ja maa on valkoinen.) Lomaa on jäljellä vielä reilu viikko ja takana toinen mokoma. Minusta kuoriutuu yleensä lomalla yökyöpeli, ja niin on käynyt jälleen.

Kirjoittaminen myöhään illalla ja yömyöhään on vapauttavaa: silloin kukaan muu ei odota minun tekevän mitään. En itsekään odota itseni tekevän mitään päivän velvollisuuksia. Ei siivoamista, ei ruoanlaittoa, ei muita arkiasioita. Kaikki hiljenee. Jostain syystä olen aina saanut iltaisin enemmän aikaan.

Lomallakaan ei voi mihin tahansa valvoa, jos tahtoo päivisinkin ja aamuisin jaksaa tehdä jotain, mutta tuntuu luksukselta varastaa silloin tällöin öisiä hetkiä, kun tietää, että aamulla herätyskello ei soi. (Tänään aamulla kissa oli tosin sitä mieltä, että minun täytyy nousta kukonlaulun aikaan.) Eikä tarvitse lopettaa hyvää kirjoitusflowta kelloon katsomisen takia.

Pilkahdus aurinkoa