Tyhjien sivujen lumo - vai kammo?
Kirjoittamiseen tuntuu sisältyvän kaikenlaisia siihen enemmän tai vähemmän liittyviä haavehankintoja. Oma ultimaattinen haaveeni on työhuone tornilla, mutta lottovoittoa tai bestselleriä odotellessa listallani on ollut pari realistisempaa. Tällä viikolla sain ne yliviivattua: - uusi kirjoituspöytä - käsin sidottu muistikirja Kirjoituspöytä oli tarpeellinen hankinta: entinen, konkurssiin menneestä kaupasta hankittu lastulevyhirvitys ajoi hankintahetkenään asiansa. Se oli halpa, sen sai kotiinkuljetuksella ja siihen mahtui juuri ja juuri tietokone ja näppis. Sen lisäksi, että se oli melkoisen epäinspiroivan näköinen, se keräsi pölyä ja oli liian pieni ja matala. Jotenkin kaksi kirjaa tuli sen ääressä naputeltua. Nyt se kerää pölyä keskellä huonetta ja katselee kateellisena uutuuttaan hohtavaa pöytää, joka on vienyt sen paikan. Uusi kirjoituspöytä on ihana. On upeaa, kun kirjoituspöydälle mahtuu asioita. Kuten teekuppi ja hiiri. Yritän silti olla keräämättä pöydän täyteen tavar