Sadun päivä

Myöhäistä Sadun päivää! Tai iltaa.

Olen viettänyt illan tiivisti läppärin ja kirjoituspöydän parissa, muistiinpanoihin, taustatutkimukseen ja korjailuun uppoutuen, mutta sadun päivän tähden aloin muistella lapsuuteni lempisatukirjaa, ja se on luultavasti tässä:


Kyseessä on Andersenin satuja -nimellä ilmestynyt H. C. Andersenin satukokoelma, 1978 vuoden painos, Svend Otto Sørensenin kuvittamana. Rakastin kirjan kuvitusta ja vieläkin se on minusta hyvin vaikuttavaa, vaikka lapsena jotkin kuvat taisivat vähän pelottaakin, kuten suuri ruskea koira, joka kävi maalaamassa ristejä oviin, tai suuri viemärirotta! En ole lukenut näitä satuja aikoihin, enkä tiedä uskallanko käydä niihin nyt aikuisena käsiksi. Entä jos ne eivät enää lumoakaan?

Muistan, että olin myös hyvin kiintynyt erääseen kirjaston tiiliskivimäiseen, vanhaan satukokoelmaan, jonka kannet houkuttelivat minua, ja olisin halunnut lainata sen joka kerta. Yhtään satua en tosin siitä muista, vaikka varmaankin sitä meillä kotona luettiin.

Satumaista viikon jatkoa!

Kommentit