Huhtikuun koontia

Toukokuu on täällä, ja huhtikuun aktiivinen kirjoituskuukausi on osaltani takanapäin. Osallistuin pitkästä aikaa Camp Nanowrimoon, mutta en päässyt ihan loppuun asti: jäin 23 tuhanteen sanaan, kun tavoite oli 25 tuhatta sanaa. Vietin nanon viimeiset päivät vappua perheenjäsenten kanssa, joita en kovin usein näe, joten en ole harmissani. Joka tapauksessa sanoja on aikamoinen määrä ja niistä on hyvä lähteä jatkamaan tekstiä. (Osa sanoista joutaa kyllä saman tien roskakoriin.)

Parasta nanossa oli se, että sain takaisin jonkinlaisen päivittäisen kirjoitusrutiinin. Tavoitteenani oli kirjoittaa joka päivä jonkin verran oli 833 sanaa. Parasta oli myös ideoiden, hullunkuristenkin, heittely ja pallottely kirjoittajakaverin kanssa, joka myös osallistui campiin.

Huhtikuun lopussa kävin myös Oulussa Kummaconissa. Matti Järvinen haastatteli meitä panelisteja (Mia Myllymäki, Eero Korpinen ja minä) kirjoittamisesta. Kummacon oli pieni, mukava tapahtuma, jossa kuitenkin näytti olevan paljon porukkaa. Meidän ohjelmaamme ei hirveä yleisöryntäys ollut, mutta se ei haitannut. Koska olin jatkamassa matkaa vielä Oulusta kotikonnuilleni vapun viettoon, minulla oli sen verran valmiiksi kannettavaa, että kirjaostokset jäivät, mutta jotakin pientä ostin.

Huhtikuun aikana tein myös kirjoituskurssin etätehtäviä ja editoin kuun alussa saamieni palautteiden perusteella käsikirjoitustani. Kun huhtikuu nyt on ohi, voin todeta, että vaikka mukavaa oli, ehkä vähempikin olisi päivätöiden oheen riittänyt.

Sitten vain kohti kesää! Ensi viikolla olen lähdössä saksaksi käännetyn novellini tiimoilta käväisemään Saksassa, mikä jännittää aika tavalla, mutta odotan sitä innoissani.

Kesän ensimmäinen jäätelö Oulun torilla

Kommentit

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Uima-allas keittiössä ja muita virheitä

Pimeyspaniikki

Tuula Kallioniemi: Risteys