Keskiyö

Olen kesälomalla. (Ainakin lomalla. Ulkona sataa lunta ja maa on valkoinen.) Lomaa on jäljellä vielä reilu viikko ja takana toinen mokoma. Minusta kuoriutuu yleensä lomalla yökyöpeli, ja niin on käynyt jälleen.

Kirjoittaminen myöhään illalla ja yömyöhään on vapauttavaa: silloin kukaan muu ei odota minun tekevän mitään. En itsekään odota itseni tekevän mitään päivän velvollisuuksia. Ei siivoamista, ei ruoanlaittoa, ei muita arkiasioita. Kaikki hiljenee. Jostain syystä olen aina saanut iltaisin enemmän aikaan.

Lomallakaan ei voi mihin tahansa valvoa, jos tahtoo päivisinkin ja aamuisin jaksaa tehdä jotain, mutta tuntuu luksukselta varastaa silloin tällöin öisiä hetkiä, kun tietää, että aamulla herätyskello ei soi. (Tänään aamulla kissa oli tosin sitä mieltä, että minun täytyy nousta kukonlaulun aikaan.) Eikä tarvitse lopettaa hyvää kirjoitusflowta kelloon katsomisen takia.

Pilkahdus aurinkoa

Kommentit

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Esimerkki kirjoittajan viikosta

Hvitträskin maisemissa

Tuuli nousee, on uskallettava elää