Syksyn tullen

Syksyn alettua lehdet ovat täynnä opiskelujuttuja. Tässähän alkaa tuntea itsensä vanhaksi, omista opiskeluista kun on jo useampi vuosi!

Viime viikolla silmiini sattui Helsingin Sanomien juttu, joka käsitteli humanististen aineiden opiskelua Yhdysvalloissa. Siinä kerrottiin, että koska opiskelu siellä on niin kallista, humanististen tieteiden - kuten kirjallisuuden - opiskelijamäärät ovat romahtaneet. Kaikki opiskelevat kauppatieteitä, koska siitä saa rahaa. Kirjallisuuden tapaisia aineita ei uskalleta opiskella, koska työllistyminen valmistumisen jälkeen on muutenkin epävarmaa ja opintolaina painaa niskassa. Sanavaltaa toki on myös vanhemmilla, jotka rahoittavat lastensa opintoja. Kirjallisuudenopiskelu on harvojen harrastus, eliitin puuhastelua.

Minusta sellainen maailma, jossa ei ole ollenkaan taideaineita, tai ne ovat vain harvojen oikeuksia, kuulostaa aika hurjalta. Sitä paitsi sopivilla sivuaineilla kirjallisuudenopiskelijakin voi saada selkeän ammatin, mutta nykyään vähän kaikkialla työllisyys on epävarmaa.

Itse aloitin tämän syksyn ilmoittautumalla parille työväenopiston kurssille. Kirjoittaminen on ollut pitkään ainoa vapaa-ajan harrastukseni, mutta viime vuonna aloitin grafiikkakurssin, ja siellä oli todella kivaa. Olen ihan aloittelija, mutta tänä syksynä aion jatkaa sitä. Tuntuu virkistävältä päästä tekemään jotain välillä käsillään ja se tekee hyvää myös kirjoitusideoille. Onko teillä tiedossa mitään uutta syksyksi?

Kommentit

  1. Grafiikka kuulostaa kivalta. Erilaiset harrastukset tuulettavat myös aivoja. Kannatan lämpimästi kaikenlaisia kirjoituskursseja niin ei pääse leipiintymään liiaksi omiin rutiineihin.

    Minä aloitan venäjän opinnot! Olen aina pitänyt kielien opiskelusta, mutta ne kaipaisivat tuekseen myös uuden kielen aktiivista käyttöä muuallakin kuin tunneilla. Minulla on onneksi tähän kirjallinen ratkaisu. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosi kivaa, mutta myös haastavaa. Olen siis käynyt metalligrafiikassa, jossa raapustetaan laattoja erinäisin tavoin ja yritetään saada jotain painokelpoista aikaan. :)

      Millään kirjoituskurssilla en olekaan ollut pitkään aikaan. Totta, sellainen voisi auttaa, ettei pääse rutinoitumaan.

      Mielenkiintoista! Onnea opiskeluun! Minä osaan venäjää vain yhden sanan enkä sitäkään osaa kirjoittaa.

      Poista
  2. Oivoi, olisi ihanaa mennä jollekin kurssille, mutta työaikani leipätyössä ovat niin harmittavat, että osuvat usein päällekkäin kaiken muun kanssa. Toistaiseksi ei siis tiedossa mitään uusia harrastuksia, ellen löydä jotain kivaa, joka sijoittuu myöhäiseen iltaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, minun työssäni on se hyvä puoli, että työajat eivät ole aina samat (tosin tämä on myös samalla huono puoli, koska koskaan en ole päässyt ihan jokaiselle kurssikerralle). Toivottavasti sinäkin joskus pääset jollekin kurssille joskus. :)

      Poista
  3. Itse palaan yliopiston penkille täydennysopintojen muodossa - jännä, miten opiskelua ehti tulla tässäkin välissä jo ikävä. :)

    Syksyllä yritän myös tehostaa liikunta- ja kieliharrastuksiani. Molemmat onneksi nyt yliopiston "tarjoamina". Ajattelin aloittaa japanin opiskelun täysin uutena kielenä! Kirjoituskurssi olisi mahtava juttu, täytyy kuulostella, jos jostain löytyisi sopiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opiskelussa on kyllä oma viehätyksensä! Japanin opiskelu on varmasti myös aika kiehtovaa. :) Onnea opintoihin! Kirjoituskursseilta saa kyllä usein lisäinspiraatiota.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Tunnelmia kirjamessuilta

Tuula Kallioniemi: Risteys

Motiiveista