Sadepäivien jälkeen

Sadepäivät saivat laiskaksi. Eilen kiertelin pienessä tihkusateessa katselemassa kukkia. Vietin viikonlopun katsellen vanhoja piirrettyjä (Leijonakuningas!), käyden kahvilla kaverin kanssa ja saaden keskellä yötä äkillisen kirjoittamisvimman niin, että kirjoitin uutta lukua ikuisuusprojektiini.

Ehkä se lakkaa joskus olemasta ikuisuusprojekti. Luulen, että olen hitaasti tavoittamassa jotakin. Ehkä.

Ensi yönä on kesäpäivänseisaus. Vielä kolme päivää töitä, sitte juhannuksen viettoon.

Kommentit

  1. Helsingissä on kuulemman sateisin kesäkuu moneen vuosikymmeneen! Ei siis ihme, että tuntuu sateiselta. Toisaalta sen pitäisi olla ihanneilma kirjoittajalle.

    Rakastan ikkunaan ropisevaa sadetta kesäiltoina, kun muu maailma pimenee ja tulee olo, että on lasikuvun sisällä tarkkailemassa. Silloin kirjoituskeskittyminen on huipussaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuulemma, nyt on onneksi hiukan ollut aurinkoisempaa. Muutamana päivänä olen näyttänyt nimittäin siltä kuin olisin uinut töihin...

      Sateessa on kyllä välillä tunnelmaa!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Tunnelmia kirjamessuilta

Tuula Kallioniemi: Risteys

Motiiveista