Joulukalenteri: 9.12.2015

John Galsworthy: Forsytein taru (The Forsyte Saga)
WSOY 1968 (alk. 1906-1921)

Ajattelin aina, etten ole juurikaan lukenut historiallisia romaaneja, mutta on niitä sitten kuitenkin yllättävän paljon kertynyt. Vai onko romaani historiallinen, jos se omana aikanaan on kuvannut nykyaikaa...?

Tämän päivän lukuvinkkinä on yksi lempikirjoistani, Forsytein taru. (Minulla on tästä jossain myös kaksiosainen painos, mutta tässä kolmen osan pokkaripainos, joissa on mielestäni oikein hauskat kannet.) Kirjassa seurataan rikkaan Forsyten suvun kolmen sukupolven vaiheita 1800-luvulta toisen maailmansodan jälkivuosiin. Romaanissa tarkastellaan ihmisiä läheltä. Englannin yläluokan elämä tuntuu kovin pinnalliselta ja itsekkäältä ja monin paikoin onnettomalta. Aikansa kritiikki, joku sanoi.

Pääosassa on Soames Forsyte, joka on naimisissa Irenen kanssa. Avioliitto on kovin yksipuolinen ja onneton. Soames on hyvin kirjoitettu hahmo, muttei kovin hyvä ihminen: hänellä on pakkomielle rahasta ja hän kerää omaisuutta ympärilleen ja yrittää omistaa myös ihmisiä. Rahan lisäksi Soames välittää pyyteettömästi vain tyttärestään Fleurista, josta tulee hyvin hemmoteltu (ja onneton) lapsi.






Forsytein taru oli John Galsworthyn läpimurtoteos. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1932 ja hän oli Penin ensimmäinen puheenjohtaja. Galsworthy kirjoitti Forsyten tarulle kuusi jatko-osaa, mutta itse en ole niitä lukenut. Kiinnostaisi kyllä tietää, mitä Fleurille ja Michaelille tapahtui.

Forsyten tarusta on tehty kaksi tv-versiota: ensimmäinen vuonna 1967 ja toinen 2002. Ensimmäinen sarja oli hyvin suosittu Suomessa, se sai parhaimmillaan 1,7 miljoonaa katsojaa! Kirja on ilmaiseksi luettavissa myös Gutenberg-projektin sivuilla.

Kommentit

  1. Mielenkiintoista... tosin luulen silti, etten genren takia jaksa innostua tästä niin, että lukisin kirjan. Näitä lyhyitä kirjaesittelyjäsi sen sijaan on tosi kiva lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei taida olla ihan sinuntyylisesi kirja, vaikka kirjan ihmissuhdesotkuissa olisi kyllä pohdittavaa. :) Kiva juttu! Hyvä, että joulukalenteria luetaan.

      Poista
  2. En laske historiallisiksi romaaneiksi sellaisia, jotka ovat omana aikanaan olleet aikalaisromaaneja. Historiallinen romaani on sellainen joka on kirjoitettu historialliseksi romaaniksi, kuvaamaan aikaisempaa aikakautta kuin kirjoitusaikansa. Luen itse paljon vanhoja kirjoja ja kutsun niitä vain vanhoiksi (t. 1800-luvun, 1900-luvun alun jne.) kirjoiksi. :-) Toki en tiedä kuinka kaukaa kirjoitusajankohdastaan tuo alkaa, mutta kovin lähihistoriallisia en pidä nykyäänkään historiallisia romaaneja. Siitä en tosin ole päässyt yksimielisyyteen itseni kanssa, mistä historiallisuus alkaa. Joko siitä kun tekijä ei ole elänyt sitä aikaa tai siitä, kun ei ole enää elossa sen ajan selvästi muistavia ihmisiä. Tai jokin muu määritelmä.

    Forsytein tarua en ole ikinä lukenut, mutta se on sillä jollain pitkällä klassikkolistalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo huomasin, että olen käyttänyt termiä historiallinen romaani aika löyhästi. No onhan vanhat kirjat historiallisia muttei varmaankaan genremielessä. Kun aikalaisromaaneja kuitenkin ovat.

      Forsyten tarun ensimmäinen osa alkaa 1880-luvun loppupuolelta ja on julkaistu alun perin 1906 alkaen, joten ei ihan nykypäivää ole kuvannut silloin muttei kovin kaukaista menneisyyttäkään.

      Minusta tämä on aivan mahtava, ehdottomasti lempikirjojani.

      Poista
  3. Olen nähnyt tästä TV-sarjaa joskus kauan sitten. Se oli jotenkin ahdistava juurikin Soamesin ja Irenen avioliittokuvauksen vuoksi. Ehkä kirja olisi helpompilukuinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nähnyt tv-version myös. Se on mielestäni melko onnistunut kuvaus kirjasta, joskin jotkut henkilöt ovat kirjassa pienemmässä roolissa (esim. Soamesin sisko ja tämän mies). Soamesin ja Irenen avioliitto on kyllä kirjassakin melkoisen ahdistava, mutta muuten kirjassa on enemmän huumoria kuin tv-sarjassa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!