Mahtava rotkokirja

Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen: Suomen rotkot
Salakirjat, 2014
536 sivua

Uudenvuoden lupaukseni kieltää minua lainaamasta kaunokirjoja ennen kuin olen lukenut omaan kirjahyllyyni kertyneet ostokset, joita on kertynyt aikamoinen pino. Onneksi lupauksessa on porsaanreikä. Siinä ei puhuta mitään tietokirjoista. Nyt nimittäin on löytynyt sellainen kirja, joka selvästi on kirjoitettu minua varten.


Kokonainen, jättimäinen kirja Suomen rotkoista! Voisiko keksiä parempaa tietokirjan aihetta? Olen aina ollut hyvin kiinnostunut kallioista, rotkoista ja luolamaalauksista. Niitä kaikkia tästä kirjasta löytyy. Haluaisin matkustaa Yhdysvaltoihin, mutta lähinnä siksi, että siellä on Grand Canyon (tämäkin on edellisissä postauksissa mainitsemiani tällä hetkellä epärealistisia matkakohteitani). Onneksi Suomestakin löytyy henkeäsalpaavia rotkomaisemia.

Tässä teoksessa esitellään 151 rotkoa ja liikuntarajoitteisille sopivat kohteet on merkitty erikseen. Alussa kerrotaan rotkoihin liittyvistä kansanperinteistä. Niissä on piileskelty, niitä on pidetty pyhinä paikkoina ja kaukaa kierrettävinä paikkoina. (Kerrotaan esimerkiksi, että Mikkelin Rokkovuoren rotkossa asuu ihmisiä vihaava olento.) Tietäjiä ja noitia on majaillut rotkoissa ja onpa niiden ympäriltä kultaakin etsitty.

Rotkoilla on nimiä, jotka kertovat niiden historiasta. On Hiidenportteja, Hiidenkirkkoja, Pirunpesiä, Pirunkirkkoja... Kirja on yhdistelmä faktaa ja matkakertomusta. Joukossa on kansanperinteen tarinoita kohteista. Kirjan esittelemistä paikoista olen käynyt kolmessa: Ruoveden Helvetinkolulla, Julmalla-Ölkyllä ja Kiutakönkäällä (ölkky tarkoittaa rotkoa ja kiutaköngäs isoa rotkomaista vesiputousta). Eli aika paljon on vielä näkemättä.


Suosittelen kirjaa kaikille, joita luontonähtävyydet, kansanperinne tai vain kauniit kuvat kiinnostavat. Siitä riittääkin selailtavaa pitemmäksikin aikaa, sillä siinä on kunnioitettavat 536 sivua.

Kommentit

  1. Oi, kuulostaa kiehtovalta! Rotkot ovat kivoja, niitä jaksaisi käydä katsomassakin, pelkkä metsä alkaa olla aika nähty. Minä olen käynyt Helvetinkolulla pari kertaa, en muualla. Hauskoja nimiä kyllä paikoilla.

    Miinuksena tuota ei taida voida ottaa mukaan luontoon. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, tätä ei viitsi mukaan raahata, se on niin painava ja suuri ettei meinannut mahtua tähän tietokonepöydällekään, kun kirjoitin postausta!

      Joo, pelkkä metsä ei minuakaan yhtä paljon innosta. Kallio sen pitää olla ja mieluiten vesistöä lähellä. ;)

      Poista
  2. Onpas massiivisen oloinen kirja rotkoista. En ole intohimoinen luonnossa liikkuja, mutta tämä vaikuttaa silti aika kiinnostavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä lukenut tätä kannesta kanteen, sen verran massiivinen on, mutta aika kiinnostava teos kyllä.

      Poista
  3. Kirja vaikuttaa kiehtovalta! Olen muistaakseni selaillut tätä aikaisemminkin. Pidän rotkoista ja olen kans käynyt vasta muutamalla (Julma-Ölkky ja Helvetinkolu). Pitäisi varmaan keksiä joku hauska rotkoretki taas kesälle kirjoittamisen vastapainoksi. :)

    Erityisesti tykkään tässä siitä, että kirja valaisee myös rotkoihin liittyvää kansanperinnettä. Se on kirjoittajalle usein inspiraation alku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin. :) Joo, suosittelen! Se sopii hyvin koneella kirjoittelun vastapainoksi.

      Tässä oli muun muassa Julma-Ölkkyyn liittyvä aika kammottava kansantarina. Koskaan ennen en ole sitä kuullut enkä löytänyt mistään lisätietoja, mutta oletan, että ihan oikeita kansanperinnetarinoita nämä oli.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!