Muumeja ja karttoja

Sain vähän aikaa sitten luettua Tove Janssonin Muumipapan urotyöt (1950/2010 WSOY, suom. Päivi Kivelä ja Laila Järvinen). Muumipapan kertomukset lapsuudestaan ja nuoruudestaan tempaisivat mukaansa. Innostus lukemiseen lähti siitä, kun olin Finnconissa kuuntelemassa Anni Nupposen Muumikarttojen kertomaa -luentoa ja muistin, että minullahan on kotona tämä yksi lukematon muumikirja pokkarina. Aiemmin olen lukenut Muumilaakson marraskuun ja ehkä Muumipeikon ja pyrstötähden, mutta tästä minulla on vain hämäriä muistikuvia. Sarjakuvia olen lukenyt myös, mutta kaikkien muumikirjojen lukeminen on vielä keskeneräinen projekti.

Joka tapauksessa olen aina arvostanut suuresti Janssonin kuvituksia. Minusta ne ovat kerta kaikkiaan ihastuttavia. Mustavalkoiset, pikkutarkat piirrokset ovat kiehtovia ja inspiroineet minua. Aiemmin tänä vuonna kävin katsomassa Tove Jansson näyttelyn Ateneumissa. Se kannattaa tsekata, jos on tilaisuus päästä käymään siellä ja kuvataide ja Tove Jansson kiinnostaa.

Tampereen muumimuseosta ostettu Muumilaakson kartta majailee keittokomerossani
 
Ja entäpä sitten kartat! Kartat ovat toinen erityinen kiinnostuksen kohteeni, erityisesti piirretyt, mustavalkoiset kartat, ja ehkä hieman vanhahtavat kartat. (Oikeat, nykyaikaiset kartat eivät kyllä sitten juurikaan kiinnosta, ellei ole pakko päästä paikasta a paikkaan b ja reitti näiden välillä on itselle tuntematon.)

Itselläni on yksi muumikarttajuliste. Siitä tämän ryppyisen ja epäselvän kuvan otettuani tajusin, että kartta pitäisi hetimmiten pelastaa kehyksiin.

Nupposen luennolla selvisi, että karttoja ei ole kaikissa muumikirjoissa. Esimerkiksi Muumipeikossa ja pyrstötähdessä ei ole karttaa, vinjenttikuvia esimerkiksi muumitalosta kylläkin. Taikurin hatusta taas löytyy Muumilaakson kartta, jossa on muumitalon huonejako myös kuvattuna. Nupposen dioissa kartta oli suomenkielinen - ja tajusin, että itselläni on sama kartta keittiössä, mutta ruotsinkielisenä. Jostain syystä en ollut tajunnut, että kartta on sellaisenaan Taikurin hatussakin. Tulin myös ensimmäistä kertaa ajatelleeksi, että Janssonin on täytynyt tehdä kartoista ja muista kuvituksista myös suomenkieliset versiot, esim. vinjentteihin. Muumipapan urotöissä ainakin jokaisen luvun alussa on kirjainvinjentti. (Sellaisia saisi olla kirjoissa enemmänkin!)

Muumilaakson kartassa on monia kiinnostavia pikku yksityiskohtia. Miksi esimerkiksi Hattivattien saaren huippu tulee yli rajojen, ulos kartasta? Kartoissa esiintyy myös esim. merihirviöitä, kuten joskus varhaisissa kartoissa esiintyi: ehkä niillä haluttiin pelotella merenkulkijoita pysymään poissa tuntemattomilta vesiltä, tai tuntemattomilla alueilla oikeasti uskottiin lymyilevän merihirviöitä. (Jotka nekin onnistuvat Janssonin kuvituksissa mielestäni näyttämään jotenkin sympaattisilta.)

Luennolla kävi Nupponen pohti myös sitä, että kaikista kartoista ei välttämättä voi sanoa, ovatko ne karttoja vai kuvituskuvia. Muumikirjojen edetessä myös Janssonin kuvitustyyli muuttuu, kuvituksen tekstin ulkopuoliset elementit vähenevät ja lopulta tyyli muuttuu abstraktimmaksi.

Hämmentävää oli huomata, että kartoissa Muumitalon paikka vaihtelee aika tavalla. Eikö Jansson halunnut päättää, missä se sijaitsee? Muumitalon pienoismalli poikkeaa myös kuvituksissa näkyneestä muumitalosta. Tähän Jansson on vastannut, ettei tiennyt kirjoittaessaan, miltä talo näyttää tässä maailmassa.

Muumipapan urotöitä lukiessaan kuvitusten tarkasteluun voisi käyttää paljonkin aikaa, niin paljon kaikkea jännittävää niistä löytyy. Salaluukkuja puissa, tekstissä mainitsemattomia kuumailmapalloja horistontissa... Kuvat tukevat tarinaa. Ei tämä Muumilaakson marraskuuta voittanut, mutta pidin kovasti lukemastani. Lukeminen oli myös erilaista kuin ennen, kun pohjalla oli Finnconin mielenkiintoinen luento.

Mitä te pidätte kuvituksista kirjoissa? Te jotka itse kirjoitatte, oletteko haaveilleet kuvittamisesta tai siitä, että joku kuvittaisi tekstinne?


Kommentit

  1. Minä tykkään lukijana kuvituksista kovasti. Näissä muumikirjoissa ne ovat aivan puolet tarinaa minulle. Luin kesällä Westinin elämäkerran Janssonista, ja siinä oli paljon asiaa kuvituksista. Sitä lukiessa tuli mieleen, että oman kotimaisen suosikkini Tainaronin olisin halunnut nähdä Janssonin kuvittamana. Kyllä hyvin tehty kuvitus tuo aivan oman ulottuvuuden kirjaan, vaikka teksti itsessään olisi kuinka laadukas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain lahjaksi Karjalaisen kirjoittaman Tove Janssonin elämäkerran, Westinin elämäkertaan en ole tutustunut. Tuo on niin totta, että kuvitus tuo oman ulottuvuutensa kirjaan.

      Suurimmassa osassa aikuistenkirjoja ja nuortenkirjoja ei ole kuvitusta, mutta niissäkin kansitaide voi vetää puoleensa tai sitten ei. Harmillisen vähän ehkä kuitenkaan näkyy kunnon kuvituksia, paljon on kuvapankkikansia...

      Poista
  2. Muumikuvitukset ovat kyllä ihania, ja luento kuulosti mielenkiintoiselta. :)

    Normaaliin aikuistenromaaniin en kuvitusta kaipaa, mutta kaikkeen muuhun miksipä ei. Fantasiakirjoissa kartat ovat kyllä loistojuttu, vaikkakin vähän klisee. :D

    Karttasi on kyllä ihana! Ja muumisarjakuvat... haluan lukea niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli, joskin ei niin lyhyessä ajassa tietenkään kaikkea ehdi käsitellä, enkä osannut referoida sitä kunnolla.

      Minäkään en kaikaa normaaliin aikuisten romaaniin, se häiritsee, enkä juuri nuortenkirjoihinkaan (paitsi vinjenttejä tms. muuta pientä - henkilöt tahdon kuvitella itse).

      Kannattaa lukea muumisarjakuvia. Ne ovat hulvattomia. Itse en pidä sarjakuvista juuri lainkaan mutta niitä kyllä luin yhteen aikaan.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen postaus ja upea tuo karttajulisteesi :) Minä ostin Tampereen taidemuseon kaupasta kortteja, en tuollaisia karttoja huomannutkaan (siis mikäli niitä siellä vielä oli).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kartta näyttää nyt paremmalta, kun ostin siihen kehykset. Piti ostaa aika isot, sillä kartta on suuri, mutta nyt se ainakin säilyy paremmin. Siitä on jo muutama vuosi, kun tämän kartan ostin, joten ehkä niitä ei nyt enää ole siellä. Tuo maksoi vain kaksi tai kolme euroa. Kortitkin ovat ihania. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!