Paikka vapaana

Minusta tuntuu, etten ole lukenut tänä vuonna yhtään todella vaikuttavaa kirjaa, sellaista joka osuisi ja uppoaisi ja saisi haukkomaan henkeä. No, selittävä tekijä voi tietysti olla se, että olen lukenut etanan vauhtia, ja tämä blogikin on enemmän keskittynyt muuhun.

Nyt kuitenkin on tullut luettua kirja, joka oli melkeinpä lamaannuttava kokemus. Mitä tästä edes voi sanoa? Ainakin sen, että J. K. Rowling osaa kirjoittaa.

Paikka vapaana on synkkää realismia, täynnä häiritseviä ihmisiä ja vaikeita ihmissuhteita ja pikkusieluista Pagfordin kaupunkia. On huumeita, seksiä, väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja onnettomia avioliittoja. Sillä ei ole mitään tekemistä Harry Potterin maailman kanssa, eikä sillä pidäkään olla, vaikka monet näyttävät pettyneen siihen, että J. K. Rowling ei kirjoittanut uutta fantasiakirjaa. Rowling on halunnut kirjoittaa toisenlaisen ja sellaisen hän on totta tosiaan onnistunut kirjoittamaan.

Paikka vapaana kietoutuu Barry Fairbrotherin ympärille, joka menee kuolla kupsahtamaan, vaikka valtuustossa pitäisi pian tehdä tärkeitä päätöksiä. Hyvä jos ruumis ehtii kylmetä, kun vapautuneen paikan ympärillä alkaa kuhista kuin mehiläispesässä. Oikeasti valtuustopaikka on sivuseikka, kyse on enemmän ihmissuhteista, vallasta ja nokkimisjärjestyksestä.

Henkilöitä on paljon ja kaikilla on jokin ongelma. Jotenkin Rowlingin hahmot ovat todella inhimillisiä ja todellisia, eikä kukaan ole täydellinen. Heillä on huonoja puolia, he ovat ilkeitä, pahansuopia ja juonittelivia, niin kuin me kaikki joskus sorrumme olemaan, koska olemme ihmisiä. Ehkäpä sen takia kirja on herättänyt niin ristiriitaista vastaanottoa.

Paikasta vapaana tehdään myös minisarja televisioon. Odotan sitä innolla!

J. K. Rowling: Paikka vapaana
Otava 2013
suom. Ilkka Rekiaro
550 sivua


Kommentit

  1. Ääh, minun on todella vaikeaa painiskella sen kanssa että olet kehunut tätä niin paljon ja samalla tämä on pitkä... Olen laiskistunut lukijana. Mutta ehkä pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja käväistä kirjastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ihan varma, pitäisitkö tästä, mutta jos tulee kirjastossa vastaan, kokeile. Tämä on kyllä pitkä! Olisi ehkä voinut olla vähän lyhyempi.

      Poista
  2. Oi, minisarja on mennyt minulta ihan ohi! Paikka vapaana oli myös mun mieleeni, mutta toisaalta ymmärrän sen saaman ristiriitaisen vastaanotonkin. Itsekin odotin melkein jokaisen kotiin (erityisesti olohuoneeseen) sijoittuvan kohdan aikana Dumbledoren hyppäävän takasta. ;)

    Nyt pitäisi kaiketi ottaa asiakseen ja lukea se kaikkein uusin, salanimellä kirjoitettu dekkari. Ostin sen Amazonista jo tovi sitten, mutta tällä hetkellä vakiolukulaitteeni (eli puhelimeni) on huollossa ja tabletin mukana raahaaminen on mukamas niin kamalan rankkaa. (Isoakin kirjaa sen sijaan kannan vaikka erillisessä kassissa ilman mutinoita. :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin tiedon, että 2014 pitäisi tulla minisarja, BBC esittää. Toivottavasti saapuu Suomeenkin! Tästä kirjasta on helppo kuvitella tv-sarja, tässä on niin paljon herkullisia henkilöitä.

      Minäkin ajattelin lukea sen dekkarin! Yritän hankkia sen kirjastosta, minulla on tabletti, mutta en ole ikinä uskaltanut ostaa tähän ulkomailta kirjoja.. ehkä joku päivä! Toisaalta pidän enemmän paperista...

      Poista
  3. Luinkohan minä tämän keväällä?! Taisi olla. Minulle tämä oli sellainen okei. Ei superhyvä, mutta ei huonokaan. Nyt jälkikäteen, kun lukemisesta on jo tovi, jälkimaku ei ole kovinkaan vahva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, tämä edustaa sellaista tyyliä, että kaikkiin ei varmasti yhtä lujaa iske.

      Poista
  4. Tästä kirjasta kirjoitettiin Hesarissa aikoinaan niin happamasti kyseisen kirjan kritiikissä, että on jäänyt lukematta. Hävettää perustaa tällaiseen, mutten ole jaksanut tarttua kirjaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole lukenut kritiikkiä, niin en osaa ottaa siihen kantaa. Luulen että suurin ongelma on se, että tämä oli jotain muuta kuin Rowlingilta odotettiin.

      Poista
  5. Olen välillä pohtinut kirjaan tarttumista. Juonensa puolesta se kuulostaa siltä, että saattaisin innostua. Potterit jäivät minulla aikanaan kesken, mutta se ei johtunut kirjailijan taidottomuudesta vaan tarinasta. Kenties nyt aika olisi kypsä tutustua Rowlingiin uudelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on kyllä sellaista tietynlaista synkkyyttä ja kieroutta, josta voisin kuvitella sinun pitävän tekstissä. Mutta miten voi jättää potterit kesken! ;) Ne ovat kenties minulle rakkaimpia kirjoja. Toisaalta, jos potterit ei niin innostaneet, niin tämä ei muistuta niitä ollenkaan, että sikäli on hyvät mahikset tykätä tästä. Mutta siis itse pidin kyllä, vaikka olen potterfanikin, kyllä tässä tietynlainen jkrowlingmaisuus on minusta jollain tapaa tekstissä.

      Poista
  6. Minulla tämä kirja odottaa hyllyssä, mutta en ole siitä vielä edes takakantta vilkaissut. Tämä kyllä herätti kiinnostuksen, ehkäpä pitäisi piakkoin ryhtyä lukemaan tuota..! Henkilöhahmot kuulostavat kiinnostavilta.

    Vielä kirjaa lukematta voisin kuitenkin sanoa, että minusta Rowling teki viisaan ratkaisun kirjoittaessaan "jotain ihan muuta". Potterit oli niin kova juttu, että luultavasti hänen olisi ollut mahdotonta kirjoittaa uutta fantasiakirjaa(/sarjaa), joka olisi miellyttänyt faneja... Tai siis, kun Pottereita hypetettiin NIIN paljon (vähän liikaakin), niin todennäköisesti mikään uusi fantasiajuttu ei olisi kuitenkaan onnistunut nousemaan samalle tasolle... Vaikka olisi laadultaan ollut kuinka hyvä.

    Ja toisaalta minusta on tosi hyvä, että kirjamaailmassa tapahtuu myös tällaisia harppauksia genrestä toiseen. Ehkä jotkut lukijat odottavat, että kun kirjailija on kerran kirjoittanut jotain genreä, niin hän sitten kirjoittaa sitä samaa ikuisesti..? Mutta on hienoa, että kirjailija voi silti kirjoittaa muutakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Potterit olivat niin iso juttu - minäkin käytännössä kasvoin niiden kanssa - ja herättivät sellaista hysteriaa (ja kai herättävät edelleen), että vaikea kuvitella, että Rowling tosiaan olisi onnistunut miellyttämään faneja toisella fantasiakirjalla, koska hän kuitenkin on sanonut, että Harrystä hän ei kirjoita. Joten fiksu veto minustakin kirjoittaa jotain ihan muuta. Ja jos hän on halunnut kirjoittaa aikuisille, niin totta kai hänen pitää saada kirjoittaa sellaista, mitä haluaa. Ja genrenvaihtoa kai joskus kai vähän paheksutaan - ja joskus kirjailijat jopa vaihtavat kirjailijanimeä, kun vaihtavat genreä, etteivät lukijat kuulemma pettyisi... Minusta on vain kiinnostavaa, jos kirjailija pystyy kirjoittamaan muitakin genrejä.

      Poista
    2. Sama juttu, kasvoin Pottereiden kanssa. Varmaan vielä vanhanakin muistaa, miten tuli odotettua osien ilmestymistä ja spekuloitua jatkon tapahtumia yms... :)

      Muistaakseni Rowling oli ennen Harry Potteria kirjoittanut jotain tekstejä aikuisille, mutta niitä vain ei ollut julkaistu. Eli sinänsä aikuisille kirjoittaminen on ollut hänellä jo aiemmin mielessä.

      Poista
    3. Joo, se oli kyllä jotain, se kirjojen odotus ja jonotus! Se oli jotain todella poikkeuksellista.

      Minäkin muistan lukeniini niin, että hän kirjoitti ennen Pottereita kaksi aikuisten romaania, mutta niitä ei julkaistu (sitä en tiedä tarjosiko hän niitä edes julkaistavaksi).

      Poista
  7. Minua ei ole tämä kirja kiinnostanut juuri lainkaan ennen tätä postausta. Pakko lukea!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!