Finncon: dinosauruksia, vastavoimia ja kirjavinkkejä

Viikonloppu kului Finnconin merkeissä. Kaapelitehtaalle ei onneksi ollut pitkä matka, joten ehdin kuuntelemaan jopa yhden aamupaneelin (vaikka nukuinkin pommiin ja jouduin juoksemaan ulos ehtimättä katsomaan edes peiliin).



Kävin seuraamassa seuraavia paneeleja:

pe klo 17.00 Doctor Who's 7th Season, The Promise and Fall of

la klo  11.00 Question of YA
          13.00 SF as Metaphor
          14.00 Scifi ja oudot petikumppanit
          15.00 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt SF-kirjallisuudessa
          16.00 Queer, queerimpi, X-men
          17.00 Bimbopaneeli

su klo 10.00 Maailmankaikkeuden parhaat turistikohteet
          11.00 Soundtracks for books
          12.00 Kriitikot vs. bloggarit
          13.00 Romahtava maailma ja nuoret kärsijät
          14.00 Uraputki vai tähdenlento
       

Koska monet omat tekstini ovat nuorille tai nuorille aikuisille suunnattuja, halusin ehdottomasti käydä kuuntelemassa Question of YA-paneelia. Se olikin oikein kiinnostava. Esille nousi seuraavia asioita nuortenkirjallisuudesta ja siitä miksi se on kiinnostavaa:

Kun asiat tapahtuvat ensimmäistä kertaa, niillä on enemmän merkitystä, ja asioita tapahtuu nuorena paljon ensimmäistä kertaa. Yksi panelisteista totesi, että aikuisten elämä on tylsää. Puhuttiin myös tabuista ja siitä onko niitä. Olen aika samoilla linjoilla esitettyjen periaatteiden kanssa siitä, että kaikenlaista voi kirjoittaa, mutta pääasia on, että miten sen tekee. Esim. väkivallasta voi kirjoittaa jollain tavalla, mutta ei raakaa väkivaltaa kymmenvuotiaille tai liian yksityiskohtaisia kuvauksia rankoista aiheista lapsille. Mutta olen kyllä sillä kannalla, että kuolemastakin voi lapsille kirjoittaa, ja on kirjoitettukin, ilman että se lapsille aiheuttaa traumaa. Päin vastoin se voi olla hyväksi. Paneelia veti Magdalena Hai, joka nosti esiin Suomessa esiintyvän ongelman, etteivät kustantajat suostu julkaisemaan spefiä ellei kirjailija tee kirjasta lanukirjaa, ja kysyi vierailta, ovatko he törmänneet tähän. Sara B. Elfgren (ruotsalainen nuortenkirjailija) sanoi ettei ole kuullut tällaisesta Ruotsissa. Sara B. Elfgrenin ja Mats Strandbergin nuortenkirjat kuulostivat kiinnostavilta.

Hämmästystä herätti väite siitä, ettei TSH ole aikuisten fantasiaa. Ehkä ymmärsin väärin.

Tardis
SF metaforana -paneeli oli myös kiinnostava, koska olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja niihin liittyvistä teemoista kirjoissa. Tästä jäi mieleen, että jos liikaa yrittää puskea sanomaansa läpi kirjassa, siitä tulee joko propagandaa tai tylsä. Olen samaa mieltä, lisäksi kirja, jossa sanoma ei ole rivien välissä vaan syötetään lukijalle valmiina ja pureskeltuna, on hyvin ärsyttävä. Entä sitten kirjailijan tarkoitukset? Entä jos vampyyrit ovat vain vampyyrejä eivätkä esim. allegoria vähemmistöille?

Scifi ja oudot petikumppanit -paneeli ei ollut ihan yhtä kiinnostava kuin nimensä. Mieleen ei jäänyt kamalasti.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sf-kirjallisuudessa paneelissa oli vähemmän keskustelua kuin olisin toivonut. Paneeliin osallistuivat Marianna Leikomaa (pj), Elli Leppä ja Sari Polvinen. Tuntui, että se koostui pitkälti kirjavinkeistä, jotka lähes kaikki olivat englanninkielisiä, totesipa yksi panelesteista, ettei onneksi lue suomenkielistä kirjallisuutta, ei edes käännöskirjallisuutta. Kenenkään ei ole pakko kotimaista kirjallisuutta lukea, mutta en voi olla hiukan ärtymättä tällaisesta kotimaisen kirjallisuuden vähättelystä ja miettiä, miten kapeaksi kirjallisuuskäsitys jää, jos lukee vain englanninkielisen maailman kirjoja. Muutama ihan kiinnostava pointti kuitenkin nostettiin esiin: oman maailmamme arvot näytetään vievän fantasiamaailmoihin, vaikka ne eivät olisi tarinan kannalta tärkeitä (esim. avioliitto), ja että lesboja- ja transhahmoja käsitteleävt kirjat olisivat yhteiskunnallisesti kantaaottavampia kuin homohahmoja sisältävät. Itse en ole lukenut tarpeeksi aiheesta, jotta osaisin ottaa siihen kanta.

Kriitikot vs. bloggarit oli viihdyttävä ja ihan asiaa sisältävä keskustelu, jossa ei onneksi nähty typerää inttämistä tai täydellistä vastapuolen ymmärtämättömyyttä.

Dystopia-paneeli oli myös kiinnostava. Keskustelemassa olivat Anu Holopainen, Iida Simes (pj), Anne Leinonen ja Emmi Itäranta. Joistakin väittämistä olin eri mieltä, esimerkiksi siitä että teini-ikäinen ei tajua oikeasti kuolevansa ja että aikuistumiseen kuuluu illuusioiden menetys - nämä ovat niin henkilökohtaisia. Itselläni ei ainakaan koskaan ollut minkäänlaisia illuusioita aikuisuuden auvoisuudesta tai muusta vastaavasta, joten eipä niitä tullut menetettyäkään.

Dystopiat ovat usein yhteiskunnallisesti kantaa ottavia. Aika paljon puhuttiin Nälkäpeleistä. Nälkäpeli on sellainen dystopia, josta itse pidän - vaikka se onkin kamalan väkivaltainen, pidän siitä yhteiskuntakritiikin vuoksi. Panelistit pohtivat myös, miksi sorretut alistuvat. Minusta on perin juurin omituinen ajatus, että sorrettujen pitäisi vain jotenkin mystisesti kyetä vastustamaan sortoa. Totta kai se on ihanne, että pystyy vastustamaan sortoa, mutta mitä mahdollisuuksia heikoimmilla oikeasti on? Miten olisit vastustanut Auschwitzin porteilla että "me ei suostuta tähän" jos päähän tähdätään pyssyllä?

Loppupaneeleista en onneksi tehnyt muistiinpanoja, koska muuten tämä postaus ei loppuisi ikinä. Ai niin, ostin kaksi kirjaa tällä hetkellä olevan kirjoitusprojektin taustamateriaaliksi: Kruunupäisen käärmeen sekä Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja -teoksen.

Kokonaisuutena pidin Finnconista kamalasti, ja menen kyllä uudestaankin, jos saan mahdollisuuden.

J. Pekka Mäkelä puhumassa musiikista ja kirjoista.

 
Dino!
Ostokseni: Kruunupäinen käärme ja Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja

Kommentit

  1. Heh, hyvä jos paneeli oli viihdyttävä. Mun on tunnustettava, että olisin tyystin hämmästynyt, jos vastapuolen täydellistä ymmärtämättömyyttä olisi esiintynyt - vaikka otsikko oli poleeminen, epäilin jo etukäteen, ettei kukaan panelisteista pidä juttua aivan näin mustavalkoisena.

    Seksuaalivähemmistöpaneelin olisin halunnut kuulla - nykyisin tuntuu siltä, että etenkin kauas tulevaisuuteen sijoittuvalla kovan scifin kentällä koko sukupuolisuus on jotenkin vähän passé. Sopii mulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä se myös viihdytti, vaikka vakavaa asiaakin oli - minusta on vain hyvä, jos osataan nauraa itselle. (Enkä nyt tarkoita että kirjabloggaajat tai -kriitikot olisivat naurettavia.) Netissä keskustelu on ollut lähinnä sivustaseuranneen mielestä välillä aika kiihkeää, mutta meidän porukka oli oikein tyytyväinen, että paneeli oli fiksu eikä mustavalkoinen. :) Olisin minäkin tosin yllättynyt, jos siellä olisi kauhea rähäkkä ollut.

      Hm, se voi toimia tai sitten olla toimimatta. Jos kritisoidaan sukupuolirooleja, niiden häivyttäminen tekstistä kokonaan ei mielestäni kovin hyvin toimi, mutta jos ei vain haluta, että lukija kiinnittää niihin huomiota, se voi toimia.

      Poista
    2. Kova scifi ei tosin ole itselleni niin tuttua, enemmän on tullut luettua pehmeää scifiä.

      Poista
  2. Sukupuolivähemmistöpaneeli tosiaan oli vähän enemmän vain sitä, että listattiin kirjoja, joissa on muita kuin heterohahmoja. Nimet vieläpä sanottiin niin nopeasti, etten yhtään niistä saanut kirjoitettua ylös. Minuakin hieman ärsytti se "en luo suomalaista kirjallisuutta" kommentti, koska se tuntui hieman... elitismiltä. Vaikkei pitäisikään suomalaisesta kirjallisuudesta, ei siinä mielestäni ole mitään lesoilun aihetta. Jokainen tykkää siitä mistä tykkää eikä mikään ole parempaa tai huonompaa.

    Näyttää siltä, että olimme aika paljon samoissa paneeleissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Sari on listannut noita kirjoja FB:ssä
      https://www.facebook.com/notes/sari-polvinen/kirjasuosituksia-finnconista/10151717419129596

      Poista
    2. Reta, minullakin oli vaikeuksia saada nimiä ylös, kun ne eivät olleet tuttuja ja olivat englanninkielisiä. Jotakin sain kuitenkin raapustettua ylös. Tässä muutamia:

      Lynn Flewelling: Nightrunner -sarja
      Sami Hilvo: Viinakortti
      Ellen Kushner (& Delia Sherman): Riverside- sarja
      Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
      Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous
      Caitlin Kiernan: Drowning Girl
      Jenny Kangasvuo: Sudenveri

      Ymmärrän, että jotakin aihetta / tyyliä voi olla vähän kotimaisessa kirjallisuudessa, mutta tähänkin aiheeseen olisi löytynyt myös kotimaisiakin esimerkkejä. Juu, taisimme olla. :)

      Sini, kiitoksia! Tuolta löytyy siis lisää kirjavinkkejä. (Jos omistaa facebook-tunnukset.)

      Poista
  3. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Tuo on kyllä niin totta, että jos kirjan sanomaa tyrkytetään se vain lähinnä ärsyttää. Vaikka olisin sanoman kanssa samalla aaltopituudella. Tätä kyllä esiintyy kaikissa genreissä, niin hyvässä kuin pahassa.

    Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja-kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sen kansi on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä tulee minusta vähän sellainen fiilis, että lukijaa aliarvostetaan. Että ei saa itse yhtään päässään miettiä, mitä tässä sanotaan. Toisaalta, jos sanoma on piilotettu niin että se on mahdoton löytää, en pidä siitäkään. Mutta totta, tätä ilmenee kaikissa genreissä.

      Olen vähän lueskellut kirjaa, siinä on oikein kiva kuvitus. :)

      Poista
  4. Voi juku, ois ihan älyttömän kiinnostavaa kyllä joskus päästä tonne Finnconiin :) Kiva kuulla vähän yleiskuvausta, millasia nuo paneelit on olleet. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa pääsen osallistumaan, voin sitte raahata vaikka Pepinki mukana imemään vaikutteita :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä olisi kyllä ollut paljon sinuakin kiinnostavaa juttua! Kannatan Pepin vaikutuksille altistamista. :)

      Poista
  5. Suoraan sanottuna aiheet lyövät laudalta kaikki kirjamessut joissa olen ollut. Kiitos selostuksesta, harmittaa kun ei itse päässyt. Ja dino!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tässä oli plussaa se, että tapahtuma ei ollut niin kaupallinen kuin kirjamessut, joilla olen ollut. Totta kai tuollakin oli myynnissä kirjoja, mutta kuitenkaan paneelit eivät olleet pelkästään kirjailijoiden uusien kirjojen mainostamista. Ja olihan siellä paljon juttua, joka ei liittynyt kirjallisuuteen edes.

      Poista
  6. Haluan tuon Tardiksen takapihalleni. Tai etupihalleni. Aivan sama mille pihalleni. Joko aitona tai kopiona. Jep. Ei muuta tällä kertaa. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en niin tuosta välitä, haluan Tohtorin. =D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Tunnelmia kirjamessuilta

Kirjamessuja kohti

Tuula Kallioniemi: Risteys