Novelleja

Olen astunut mukavuusalueeni ulkopuolelle. Olen yrittänyt raapustaa novellia. Chick litistä. Vaikeaa! Varsinkin, kun chick lit ei ole minulle tutuin genre. Olen lukenut Bridget Jonesit (tykkäsin!) ja Himoshoppaajan kaverin painostuksesta (en tykännyt), mutta muuten en ole kamalasti lukenut kanakirjallisuutta. Enkä muuten novellejakaan. Luulen, että pitäisi lukea, niin voisin päästä eteenpäin tässä novellinkirjoitusjumituksessani.

Rosa Liksomin novelleja luin yhteen aikaan ja muistan lukioajoilta, että Tsehovin Leikkiäkö vain? oli ihana novelli. Haluaisin lukea lisää Tsehovia. Joskus myös luen novelleja netistä (viimeksi tänään luin Markus Koskimiehen Kotiapulaisen, kannattaa tutustua, löytyy täältä!), mutta yleensä pysyttelen pitkän proosan puolelta. Ehkä siksi, että haluan uppoutua tekstin maailmaan mahdollisimman pitkäksi aikaa. Toisaalta taas luulen, että novellit olisivat hyviä välipaloja esimerkiksi työmatkoille. Jos lukisi joka aamu yhden minuuttinovellin, tulisi lukeneeksi viikossa aika monta!

Taisin muuten tehdä vikatikin ostaessani Arundhati Royn Kuuntelen heinäsirkkoja -esseekokoelman. En muutenkaan yleensä jaksa lukea esseekirjallisuutta (aiheen pitää olla todella kiinnostava) ja Royn esseet antavat hyvin masentavan kuvan Intian nykytilanteesta. Luulen, että hylkään kirjan - siitäkin huolimatta, että sen on kirjoittanut Arundhati Roy. Roy, joka on kirjoittanut kerta kaikkisen upean romaanin Joutavuuksien jumala. Sääli, että hän päätti, että se on hänen ainoa romaaninsa.

Mutta heinäsirkkojen kansi on hieno. Eikä olekin?


Kommentit

  1. Minä juuri väsäsin yhden novellin pitkästä aikaa; taukoa on kieltämättä ollut. Minä olen taas kirjoittanut paljon chiclit-tyylisiä novelleja, mutta juuri kirjoittamani ei ole ollenkaan chiclittiä. =D

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Minä en ole koskaan kirjoittanut chick litiä. Olen kirjoittanut lähinnä ei hirveän juonellisia novelleja.

      Poista
  2. Lue Sinkkis jos haluat järkyttyä.

    Olen hyvin järkyttynyt siitä etten tiennyt että Leikkiäkö vain on käännetty. Se on mahdottoman ihana (vaikka se mies onkin kusipää).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt, en ole koskaan jaksanut ekaa sivua pitemmälle! Sarjaa kyllä olen jaksanut katsoa.

      En tiedä onko se käännetty peräti kahdesti, ehkä ei (?), mutta ainakin se on julkaistu kahdella eri nimellä.

      Poista
  3. Se Leikkiäkö vain / Mäenlaskua / jne. on kyllä yksi niistä, jotka johdattivat mut Tsehovin pariin. Siinä on miehellä ollut novellitaide hallussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ei turhaan puhuta tsehovilaisesta novellista! Olen lukenut häneltä jonkin toisenkin novellin, en vain yhtään muista, että minkä. Muuten en ole juurikaan mitään venäläistä lukenut.

      Poista
  4. Ai sinäkin olet innostunut novelleista? Kumma juttu ;)

    Olen kyllä samaa mieltä siitä, että näitä olisi hyvä lukea lisää. Ne eivät kuitenkaan vie aikaa läheskään niin paljoa kuin kirjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat tällaisia blogimaailman aiheuttamia tarttuvia villityksiä!

      Totta, novellin lukee nopeammin. Paitsi jos haluaa lukea kokonaisen kokoelman.

      Poista
  5. Novellit ovat ilmeisesti nyt kuuma juttu! Huomasin vuoden 2012 lukulistausta tehdessäni, että olin lukenut viisi novellikokoelmaa, kun aiemmin tuli luettua ehkä yksi vuodessa. Novellit ovat ilmiselvästi POP! Ja Anton Tsehov on kyllä loistava, itse luin viimeksi novellikokoelman Nainen ja sylikoira.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Tunnelmia kirjamessuilta

Tuula Kallioniemi: Risteys

Motiiveista