Kissamaista kirjoittamista





Kyselin aiemmin toiveita blogipostausten aiheiksi, ja Rina kertoi olevansa utelias kuulemaan, onko kissani Väinö vaikuttanut kirjoittamiseeni, ja jos on, niin miten. Tottahan toki Väinö on vaikuttanut. Hän nimittäin on paljon pahempi häirikkö kuin Miisu, vanha kissarouvamme. Kissat eivät tosin ole kokonaan minun, vaan ne asustelevat lapsuudenkodissani.

Ensinnäkin Väinö osallistuu aktiivisesti kirjoitusprojekteihin. Yleensä tämä ilmenee niin, että kissa menee aina makaamaan kirjoitusten, lehtien, kirjojen ja kaiken sellaisen päälle, minkä päälle ei saisi mennä makaamaan, tai mitä omistaja sattuu juuri sillä hetkellä lukemaan. Muuten kiinnostusta ei ilmene.

Väinö lukee sanomalehteä.
Kissat ovat vaikuttaneet kirjoittamiseeni ainakin siten, että teksteissäni esiintyy silloin tällöin kissoja, ja tietysti positiivisessa sävyssä. Kuka voisi olla rakastamatta heitä? Ennen kaikkea kissoista saa inspiraatiota kirjoittamiseen, vaikka kirjoittaminen ei heitä varsinaisesti koskisikaan.


Olen pieni ja viaton.
Muutenkin teksteissäni vilahtelee kaikenlaisia otuksia. Mutta luulen, että kissojen suurin vaikutus kirjoittamiseeni on siinä, että elämä kissojen kanssa on kivempaa kuin elämä ilman, ja kun elämä on vähän kivempaa, kirjoittaminenkin on! Vai?

Väinö harrastaa muuten myös ompelua ja himmelien tekoa.




Kommentit

  1. Oi ei miten söpö Väinö onkaan. Tsiisös. Ikään kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi lemmikkikuumetta. Tuo tokavika kuva sulattaa sydäntä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väinöstä on aika vähän pentukuvia (ainakaan koneella, kun ne on otettu filmikaverilla), mutta hän oli ja on oikein söpö. :)

      Poista
  2. Oi, ihana merkintä! Minun teksteihini tuppaa aina ilmestymään jostakin labradorinnoutaja, vaikka lemmikkejä vailla olenkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut jutut vain ilmestyvät teksteisin. :) En tiedä miksi!

      Poista
  3. Söpö kisu sinulla! Meilläkin kaksi karvapalloa ja onhan se kirja mukava paikka nukkua silloin kun joku yrittää sitä lukea... myös tietokoneruudun eteen on mukava istahtaa jos joku vahingossakin sitä yrittää katsoa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat ja tietokone ovat kyllä sellainen yhdistelmä! Kaikki tuntemani kissat menevät varmasti istumaan ruudun eteen tai tulevat syliin, jos yrittää koneella tehdä jotain. :)

      Poista
  4. Väiski! Oh mikä herra. En olekaan nähnyt hänestä kuvia pienenä. Minulla ei muuten yleensä oli eläimiä tekstissä, jotenkin niille ei lödy tilaa. Eikä löydy muuten kirjoitushuoneestsnikaan. Täällä saa korkeintaan nukkua kun kirjoitan. Pienikin liike häiritsee, puhumattakaan näppiksen päällä istumisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänestä ei hirveästi ole kuvia. Tai minulla ei ainakaan ole kuin kolme. Kaikki kissanpennut ovat suloisia! Minulla on harvoin sydäntä häätää kissaa pois huoneesta, vaikka se olisi häiriöksi. Paitsi yöllä. :D

      Poista
  5. Voi kisu! Olen ikuisesti katkera siitä, että olen kissoille allerginen. Tiesin jo 4-vuotiaana, että haluan kissan. :(

    Haluista ja toiveista huolimatta teksteissäni vilahtelee todella vähän lemmikkejä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Kamalaa olla allerginen jollekin, minkä haluaisi lemmikiksi. Minä en ollut lapsena allerginen millekään, mutta nykyisin olen allerginen hevosille. Ja kerran kun olin siamklaisten kissojen seurassa, nenäni meninihan tukkoon. O.o Kuulostaisi kyllä omituiselta olla allerginen rotukissoille muttei maatiaiskissoille.

      Poista
  6. Bee, ihana postaus! Kiitos! Tämä on loistava päivän piristys, musta mieleni valaistui hetkessä :-)
    Väinö on suloinen ja aivan selvästi kissaherra tuntee oman arvonsa. Lystikäs tuo lehdenlukukuva. Voi että, minäkin haluaisin että kisuli tunkisi näppikselle tai minun kirjani päälle. Harmi, että nuo kaksi muuta perheessämme ovat allergisia. Pentukuva on sydäntenmurskaaja. Kyllä se niin on että kun elämä on kivempaa, on myös kirjoittaminen kivempää. Tämä postaus tekee elämästä ainakin hetkellisesti kivempaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos postauksestani oli piristysapua! Olisin laittanut enemmänkin kuvia, jos ei olisi ollut ongelmia niiden ja blogin kanssa.

      Joo, paitsi että lehdenlukukuvassa Väiski näyttää vähän siltä kuin että taasko tuo kuvaa...

      Harmi että sinunkin perheessä on allergisia. Mutta kissakuvia voi ainakin ihailla ja ulkonakin joskus törmätä kissoihin. :)

      Poista
  7. Ihania! Minä rakastuin alimmaiseen kuvaan! Niin tyly ilme ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ole ehkä Väinön edustavin kuva. Olisin kamalasti halunnut tähän kuvan Väinöstä auttamassa äitiä himmelien teossa (voit ehkä kuvitella millaista apua kissasta on olkien kanssa), mutta minulla oli se vain kännykässä, ja ikivanhasta kännykästäni ei saa kuvia minnekään.

      Poista
  8. Sitä unohdin kysyä että mikä hitto on himmeli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ää, miksei vastaukseni tullut tähän caan tuonne alas! B / Lukuhoukka

      Poista
  9. http://www.google.fi/search?q=himmeli&hl=fi&client=tablet-android-samsung&tbo=d&source=android-browser-type&v=141400000&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=Bej4ULvkN-Xb4QSRpoCQBQ&ved=0CAkQ_AUoAQ&biw=800&bih=1280&sei=Fuj4UOT9KaWs4ASh-YD4CA

    Toimiikohan näin järkyttävän näköinen linkki? Himmeli on perinteinen käsityö joka tehdään oljista. Äiti tekee niitä. Lähinnä niitä pidetään katossa jouluna. / B

    VastaaPoista
  10. Kissat ovat ihania - meidän mirrimme tulee välillä kävelemään läppärin näppäimistön päälle, kun kokee saavansa liian vähän huomiota...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nekin tahtoo osallistua kirjoittamiseen. :) Tai sitten kone vain vie niistä liikaa ihmisten huomiota, todennäköisempi vaihtoehto tosiaan.

      Poista
  11. Väinöläinen! Ei siitä vaan voi olla pitämättä :)

    VastaaPoista
  12. "Yleensä tämä ilmenee niin, että kissa menee aina makaamaan kirjoitusten, lehtien, kirjojen ja kaiken sellaisen päälle, minkä päälle ei saisi mennä makaamaan, tai mitä omistaja sattuu juuri sillä hetkellä lukemaan. Muuten kiinnostusta ei ilmene."
    Tätä ei voi kuin allekirjoittaa. Meillä on myös se että aina kun alan kirjoittamaan joku herää päikkäreiltä ja haluaa leikkiä. Silti kissoja ei voi kuin rakastaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissoja on mahdoton olla rakastamatta. <3 Ainakin epäilen näin. Ne onnistuvat jotenkin hurmaamaan, vaikka voivat välillä käyttäytyä hyvin riiviömäisesti. Onko teillä montakin kissaa?

      Poista
    2. Yksi. Oltiin kissa-uusioperhe kun muutettiin miehen kanssa yhteen mutta miehen kissa kuoli puolitoista vuotta sitten niin nyt meillä on vain minun Nuutti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Tunnelmia kirjamessuilta

Tuula Kallioniemi: Risteys

Motiiveista