Kirjamessut

Pakollinen kirjamessupäivitys minultakin. Minä en ole koskaan käynyt kirjamessuilla, en pienillä enkä suurilla. Nyt sain töistä ilmaislipun, mutta olisin varmasti mennyt käymään messuilla muutenkin. Olin kuullut kauhujuttuja kuinka messuilla on liikaa kaikkea, mitään ei ehdi nähdä ja tungoksessa ei pääse eteenpäin, mutta minusta messualue oli ihan suht sopivan kokoinen. Tosin WSOY:n ja Tammen osasto oli mielestäni sekava. Tai ehkä menin vain sekaisin, kun WSOY:n ja Tammen kirjat olivat sekaisin. Minun on vaikea ajatella niitä yhdessä, vaikka osa Bonnieriahan ne molemmat nykyisin ovat.

Sain kulumaan kiertelyyn kolme tuntia. Kuuntelin Riikka Pulkkista ja Sofi Oksasta ja Siiri Enorantaa. Siiri Enoranta kiinnosti eniten, koska tahdoin päästä kuulemaan jotakuta nuorille kirjoittanutta. Hän vaikutti tosi ujolta ja paljastikin olleensa nuorena sairaalloisen ujo, ja että hänen uusin kirjansa Painajaisten lintukoto ei ainakaan ole auttanut sitä, että hän näkee paljon painajaisia. Hän myös sanoi, että mitä onnellisempi hän on, sitä synkempiä hänen kirjansa ovat.

En oikein löytänyt mitään kirjaa, jonka olisin ehdottomasti halunnut ostaa. Olisin kyllä halunnut tukea kotimaista nuortenkirjallisuutta ostamalla jonkin nuortenkirjan, mutta yli kolmen kympin menevät hinnat saivat minut siirtymään pokkariosastolle. Onnistuin silti tuhlaamaan liikaa rahaa sielläkin!

Kamerani ei tässä pimeydessä kykene tämän parempaan, vaikka kaikki valot palaa.
Ostin Sara Gruen Vettä elefanteille, koska pidin elokuvasta ja kirjakin kiinnostaa. Ja pidän elefanteista. Oli kamalaa katsoa, kun norsuparkaa kiusattiin elokuvassa (tosin ei oikesti, mutta kuitenkin). Elokuvan perusteella Robert Pattinson osaa näytelläkin, ja hänestä on johonkin, mitä ei Twilightien perusteella ikinä uskoisi. Eli vaikka kärsisitte pahasta Houkutus-allergiasta, Vettä elefanteille-leffaa ei kannata silti kiertää kaukaa. Ostin myös Muumipapan urotyöt, koska Muumi-kirjat ovat ihania. Saatan antaa sen joululahjaksi. En tiedä, miksi ostin Sami Hilvon Viinakortin. Kirja ei kiinnosta minua millään tavalla. Taisin ajatella jotakin sellaista, että pokkareita pitää ostaa kolme ja että nyt on valittava joku, ja että en ole aikoihin lukenut mitään miehen kirjoittamaa. Humisevan harjun ostin, koska minulla on paha aukko sivistyksessä, ja sitä paitsi olen aikonut vuosikausia ostaa kirjan. Täällä pohjan tähden alla -trilogian olen myös aina halunnut lukea. Tuntematon sotilas teki minuun nuorena todella suuren vaikutuksen ja olen siitä asti aikonut lukea Linnalta jotain muutakin, mutta sekin on sitten jäänyt johonkin.


Sitten ostin pari 30-40-luvun joulukorttia ja omituisen värisen linnun avaimenperäksi. Ajattelin, että jos avaimenperä on näin mahdottoman iso, avaimet eivät mene niin helposti hukkaan! (Kuvassa näkyvä patja ei ole sänkyni, se on sijauspatja joka esittää sohvaani.)

EDIT: Niin ja kävin tietysti myös hypistelemässä Rinan Ajan loppu -kirjaa. Oli hassua ajatella, että blogituttuja saattoi kävellä vastaan, mutta heitä ei vain tunnistanut. :) Olisi ehkä pitänyt sopia jokin tapaaminen!

Kommentit

  1. Minäkin olin yllättynyt messujen koosta, ehkä kokemuksesta teki miellyttävän ettei tungos ollut sietämätön. Yllätyin myös seuralaiseni messukestävyydestä, tyttäreni jaksoi hienosti vyöryvien Aku Ankka-pinojen ansiosta seurata minua kaksi ja puoli tuntia.
    Ihan naurattaa, huomaan että olemme olleet kuuntelemassa samoja sessioita :-) Olisi ehkä pitänyt sopia että laitetaan vaikka leirinuotio-logolla varustettu rintamerkki rintapieleen. Oksanen minulta tosin jäi väliin, en jotenkin ollut huomannut että hän esiintyi myös lauantaina.
    Hih, kiva että kävit BoD:in osastolla, se oli ainakin minun siellä käydessäni kovin hiljainen.

    VastaaPoista
  2. Joo, minä en vain uskaltanut tuijotella ihmisiä, että olisitkohan sinä ollut joku niistä! Melkein mainostin täällä blogissa, että minulla on sitten se ja se takki päällä ja voi tulla kiskomaan hihasta, mutta en tiedä olisiko se ollut ihan järkevää. :) Ehkä pitää ensi Leirinuotiolle tehdä rintamerkkejä! Minä en kuullut Oksasen haastattelua kunnolla, olin niin kaukana, ja oli hälinää.

    VastaaPoista
  3. Ensi kerralla ehdottomasti jokin tunnistusta helpottava symboli! Minä kyylin röyhkeästi kaikkia, kun olin ihan varma, että siellä jossakin te olette :)

    Minustakin Siiri vaikutti ujollta, olin ajatellut että voisin uskaltautua käydä tervehtimässä, mutta itsekin introverttina ihmisenä jotenkin ajattelin, että jätän toisen rauhaan, jos ei nauti sellaisesta tilanteesta. Sinun seuraamasi haastattelu vaikuttaa mielenkiintoiselta, siinä Bonnierin yms nurkassa en oikein pystynyt keskittymään haastatteluun, kun oli ympärillä melkoinen hälinä...

    VastaaPoista
  4. Anteeksi Bee, mutta minun on nyt pakko kertoa eräs tosi typerä asia. Kun näin ensimmäisen kerran uuden profiilikuvasi, olin ihan varma, että se esittää jonkun oksentamaa banaania. Minun piti suurentaa kuva ja katsoa oikein kunnolla ennen kuin tajusin. Mutta tämä johtuu ihan vain minusta, olen ollut tänään jotenkin visuaalisesti sokealla mielenlaadulla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siiri vaikutti ehkä vähän tottumattomalta haastateltavana oloon, vaikka varmaan häntä on haastateltu aiemminkin monta kertaa. Oikein sympaattisen kuvan hänestä sai. Tuo Louhi-lava oli ihan kivassa paikassa, mutta sitten jossain vaiheessa, kun siellä oli Neatta Walldén, jostain alkoi kuulua musiikkia kamalan isolla (jostain lastennurkasta).

      KAMALAA! Miksi minä olisin laittanut profiilikuvakseni jonkun oksentaman banaanin! Se on VENETSIALAINEN NAAMIO, jonka näin tällä viikolla ja johon ihastuin. Toivottavasti se ei näytä oudolta kovin monen muun mielestä, muuten minun täytyy taas vaihtaa profiilikuvaa.

      Tosin myönnän, että ehkä olisi pitänyt jättää muokkaamatta kuvan värejä. Se oli oikeasti vaaleanpunainen. :)

      Poista
    2. En voi lakata nauramasta itsekseni...

      Poista
    3. :D No tuo pikkukuva ei ihan vilkaisula avaudu, mutta en minä banaania ajatellut, vaan jotain eläintä. Mutta kyllä se on naamio.

      Poista
    4. Se on naamio, koska olen niin salaperäinen. :) Minä en aluksi tajunnut, mitä sinun kuvassasi on, mutta kaloja ilmeisesti?

      Poista
    5. Jep, seison siinä ison akvaarion edessä. Nuo isoimmat jötikät taitaa kyllä olla ihan kiveä tms. akvaarion sisustetta. Ja tuo keskimmäinen olen minä. :D Tykkään noista väreistä, enkä toisaalta ihan omaa naamaa halua tänne laittaa, jos joku puolituttu eksyisi lueskelemaan. Toisaalta, mitäpä haittaa siitä olisi...

      Poista
    6. En pysty muistamaan mitä minun piti sanoa koska KUOLEN TUON BANAANIJUTUN TAKIA. :DDDDDD
      Minä luulin kuvaa ihmissyöjäkasviksi mutta nyt kun sanoit että se on naamio, kappas vain, näen naamion. Banaani... :DD

      Poista
    7. Heh, pahoittelen. Kyllä se ihan naamiolta näytti kun sitä tarkemmin katsoi... ;)

      Poista
    8. Dee: :D Ihmissyöjäkasvi! Onko se tosiaan niin epäselvä? Muistaakseni mainostin jossain sähköpostissakin, että se on sitten naamio. Älä kuole.

      Ahmu: Ei se mitään, sain hyvät naurut vaikka hetken olinkin huolissani. Ps. Laitoin sinulle t:n kommentteja sähköpostissa.

      Poista
    9. Bee Banaanihan olisi kyllä ihan hyvä taiteilijanimi. Nimikirjaimeni voisivat sitten oll BB.

      Poista
    10. Onneksi kuva ei ole vaaleanpunainen... silloin siitä tulisi mieleen... hmm, noh, taidan jättää sanomatta, sillä täällä saattaa olla paikalla herkkiä nuorisohenkilöitä.

      Mutta maski on varmasti luonnossa komia.

      Poista
    11. Teillä kaikilla on vain poikkeuksellisen huono näkö; kyllä se vaaleanpunaisenakin näyttää venetsialaiselta naamiolta, siinä vain on sulkia koristeena!

      Poista
    12. Yääh, miksi poistit sen naamiobanaanin? Okei, tuo uusi kuva on hieno, mutta en keksi siitä mitään sanottavaa!

      Poista
    13. Ajattelin, ettei kukaan saa maisemakuvasta mitään hävyttömiä mielikuvia. :) Naamio on minulla Nanon sivuilla profiikuvana.

      Poista
  5. Oi, ihanuutta! Haluan, haluan kirjamessuille. :)

    Tuo rintamerkki-idea ei muuten ole huono. :D Ja luin tuon tyrmitaju-postauksen, ja ihanan määritelmän olit keksinyt. Vaihteeksi minun nettini tökkii, joten en nyt kommentoi sitä erikseen. Jee, tuota keikkaa epäilinkin googlauksen jälkeen. Mahtista, toivottavasti menee kaikki nappiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjamessut on kiva keksintö. Mutta entä jos tulevaisuudessa on vain e-kirjoja, loppuuko messut?

      Kiitos, sanoilla on hauska leikitellä. :) Toivottavasti menee, olisi kamalaa jos keikka peruuntuisi viimehetkillä. Kamalasti siihen on vielä aikaa.

      Tökkivä netti on niin ARGH.

      Poista
  6. Kivaa, että sinulla oli antoisaa messuilla. Ainakin siis sain sen vaikutelman :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä siellä oli. Tietysti yksin on vähän tylsä kiertää, ja joku koju saattoi mennä ohi. Mutta hauskaa oli!

      Poista
  7. Hauska tapaus tuo Viinakortti! :-D Minua se kirja kyllä kovin kiinnostaa - toivon, että sinäkin pääsisit sen lukemaan ja pitäisit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se näyttää aika lyhkäiseltä kirjalta, joten ehkä luenkin sen jossain vaiheessa. En tiedä miksei se kiinnosta minua!

      Poista
  8. Hyvä jos diggasit! Toivottavasti et keväällä pety meidän messuihin.

    Odotan innolla mielipidettäsi Humisevasta harjusta. Paitsi että pitäisi kai itse lukea se ensin kun en tahdo muistaa kamalasi yksityiskohtia enää.

    Pinssi-idea on loistava! Pitää toteuttaa se jotenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pety, jos siellä vain on kirjoja ja edes muutama kirjailija.

      En tiedä millä vuosisadalla luen Humisevan harjun! Kyllä se on kiinnostanut minua aina siitä asti, kun kuulin Kate Bushin Wuthering Heightsin.

      Tekisin pinssejä heti, jos minulla olisi pinssikone.

      Poista
    2. Oh, minulla oli pinssikone pentuna. Se on aika jäätävä vempain. Taitaa olla vieläkin jossakin äidillä olemassa. Saako pinssiosia enää mistään?

      Poista
    3. En tiedä, riippuu ehkä vähän koneesta? Joihin saa.

      Poista
    4. Meidän on pakko kehitellä tunnistemerkit. Googletin rintamerkkien tekoa netistä ja jostain pystyi tilaamaan ihan pieniäkin määriä muutaman euron hinnalla.

      Poista
    5. Aivan mahtista! Pinssiprojekti pystyyn... vaikka sitten wrimon jälkeen.

      Poista
    6. Joo, ja eikö meillä ollut se antologia-ideakin!

      Poista
  9. Oi joi joi Viinakortti :))
    Itse lainasin alunperin kirjan kirjastosta ja sitten luettuani löysin sen suomalaisesta alennuksesta ja ostin heti. Aivan ihana kirja, vaikka pienet vikansakin siinä on. Itse en niinkään keskittynyt siihen ns. nykyaikaan sijoittuvaan kerrontaan vaan paahdoin aina sillä ajatuksella, että kohta päästään taas Toivoon ja Urhoon. Toivottavasti pidät siitä, vaikket olekaan kiinnostunut. Jos olet lukenut Brokeback mountainin, taikka katsonut elokuvan, ja pitänyt siitä niin sitten tämäkin voi miellyttää jossain määrin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidin kyllä Brokeback Mountain -leffasta, ehkä minun pitää sittenkin lukea tuo! Suoraan sanottuna en hirveästi edes tiennyt, mistä tuo Viinakortti kertoo, ajattelin vain että se on tylsä sotajuttu.

      Poista
    2. Osa tapahtumista tosiaan sijoittuu sota-aikaan, mutta nekin kohdat kertovat suurimmaksi osaksi vähän muusta kuin itse sodasta ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!