Lukuja IX

Ulkona on -7 astetta. Kello on puoli kaksitoista. Tarinassa 40 910 sanaa. Se on aivan liikaa koska olen vasta puolessa välissä! En ymmärrä miten olen päätynyt tähän tilanteeseen. Tai tiedän. Olen lisäillyt poistamiani lukuja takaisin. Minulta ei taida onnistua kovin hyvin tämä kill your darlings -periaate.

Katsoin Games of thrones -uusintaa. Sarja on ehkä sittenkin liian pelottava minulle. Joka tapauksessa viikko on alkanut ihan hyvin. Tällä viikolla aion roikkua vähemmän netissä ja tehdä enemmän koulujuttuja :) Mikään ei ole tylsempää kuin teoriakirjojen lukeminen, mutta nyt on asennoiduttava uudestaan. Ensin koulujuttuja, sitten voin palkita itseni lukemalla Nälkäpelin jatko-osaa Catching fire. Ekasta osasta en niin välittänyt, mutta tähän olen jäänyt koukkuun! Suosittelen.

Kommentit

  1. Munkin pitäisi lukea teoriakirjoja. Katso kun luen niitä täällä netissä roikkuessani. Ah, ahkeruus.

    Ei saa lisäillä lukuja takaisin, soo soo. Jos kirja noin yleensä on tiiliskivi, ketä se haittaa? Mutta ilmeisesti tiedät, että seassa on turhia kohtia. Jos pystyt opiskelmaan niin pystyt tappamaan parit darlingsitkin. Tai siltä minusta ainakin nyt tuntuu, koska opiskelu ei onnistuisi edes ase ohimolla.

    P.S. Miksi se on darlingsien tappamista? Ehkä se ei olisi niin inhottavaa, jos käytettäisiin jotakin eri verbiä? Eihän se teksti varsinaisesti mihnkään häviä, tai siis minä ainakin säästän darlingsit vaikka ne poistuisivatkin tarinasta. Laiha lohtu mutta parempi sekin kuin ei mitään?

    VastaaPoista
  2. Minä luen tällä hetkellä hienoa teosta From Puritanism to Postmodernism. Eikö kuulostakin mielenkiintoiselta? :D Netti on kyllä suuri häiriötekijä. En tiedä miten minulla on ollut joskus niin paljon keskittymiskykyä että olen esim. lukenut yliopiston pääsykokeisiin kaksi kuukautta!!!

    Joo tiedän, että joukossa on "turhaa". Mutta aattelin että ehkä kirjoitan koko roskan ensin ja poistelen niitä turhia sitten myöhemmin. Tämä teksti ei ole menossa kilpailuun joten ei ole kiire. Kai. Ainahan minulla on sisäisesti kiire.

    Tiedän, että sanojen laskeminen joidenkin mielestä turhaa, mutta jos en ollenkaan seuraa niitä, päädyn jonnekin sataantuhanteen sanaan ja tiedän, että minun tapauksessani se tarkoittaa turhanpäiväistä jaarittelua.

    Niin ehkä se voisi olla "darlingsien uudelleen sijoittelua". Vähän niin kuin yt-neuvotteluhengessä. Minä sijoitan ne kansioon nimeltä "poistettuja". Siellä on tällä hetkellä tekstiä varmaan yhden kirjan edestä :)

    Mutta tsemiä opiskeluun, kyllä se opiskelumotivaatio saattaa iskeä ihan yllättäen!

    VastaaPoista
  3. Minusta pääsykokeisiin lukeminen tuntuu helpolta verrattuna yo-kirjoituksiin. Voi johtua siitä, että koska poden nyt huonoa omaatuntoa kun en viitsinyt muutamaa ruotsin sanaa kerrata niin tämä hetki on ikävämpi kuin se joka koittaa sitten joskus kun myöhemmin. Ja tietenkin se, että venäjää hakevat joutuvat lukemaan vain suomenkielisen, 15-sivuisen läpyskän kokeeseen. En ole vielä uskaltanut tsekata kirjallisuuden materiaalia ja on muutenkin aika todnäk että pääsen lukemaan venäjää, natiivi puhuja kun olen.

    Kirja jota nyt luet kuulostaa itse asiassa mielenkiintoiselta paitsi että miksi englanniksi! Toivottavasti sentään suomen kieltä opiskellaan suomeksi... Ymmärrän, että tiedekunnat pyrkivät myös mm. maailmanlaajuiseen näkyvyyteen (näin minulle selitti eräs kemian laitoksen opiskelija) ja muutenkin enkuksi on varmasti vitun paljon enemmän matskua. Ja tulevaisuudessa tarvitsee enkkua, blaablaablaa, minä nyt vain haluaisin saada opiskella suomeksi. (Ja venäjäksi - äidinkielilläni anyway.)

    Minusta sanojen laskeminen ei ole tyhmää tai turhaa. Itsekin haluan tietää, paljonko on kasassa. Minulle se on lähinnä psykologinen juttu - haluan tuntea tehneeni jotakin. En katso numeroista, missä vaiheessa tekstiä olen. Itse lasken liuskoja. Sanamääräni on aina pieni, koska käytän niin paljon dialogia. Kuulostaa, että on saanut enemmän kasaan, kun laskee liuskoja. Joskus se tuntuu itsepetokselta mutta täytyy sitä ihmisellä jotain defenssejä olla. Sinun tapauksessa sanojen laskeminen on ilmeisesti hedelmällistä, joten en näe syytä miksi puolustelisit sitä. Jotkut laskevat muuten vain.

    Nojoooo, ehkä tämä minun positiivinen keittiöpsykologia ei viekään mihinkään. :D Miten olisi "darlingsien säästäminen"? Sen sijaan, että päästäisit ne kaikkien haukuttavaksi, voit pitää rakkaimmat tekstipätkäsi itselläsi ja hukkua niiden rakastamiseen!

    VastaaPoista
  4. Ja näin aiheen vierestä piti sanoa, että sinulta tulee ihanan paljon postauksia. Juuri näin pidetään blogia.

    VastaaPoista
  5. Heh, minä juuri ajattelin, että minulta tulee ihan liikaa postauksia joten yritän rajoittaa :D

    Edelliseen kommenttiisi palaan kunhan saan ajatukseni kasaan.

    VastaaPoista
  6. Missä Suomessa voi opiskella venäjää (yliopistossa) Helsingin lisäksi? Jyväskylässä? Uskon, että natiivina sinulla on etulyöntiasema sisäänpääsyyn, joten ymmärrän huolettomuutesi.

    Toivottavasti sinun tulevat venäjänopintosi sujuvat paremmin kuin minun suomen opiskeluni. Vaikka kirjoitin äikästä ällän, suomenkielen opinnot olivat yhtä tuskaa. Suomeksi opiskeltiin, mutta välillä opinnot olisivat yhtä hyvin voineet olla hepreaa. Onneksi se oli vain sivuaine :D

    Viiden vuoden aikana pääaineessani ei ole tarvinnut lukea yhtään englanninkielistä tenttikirjaa, yleensä meillä luetaan suomeksi. Nyt luen englanniksi, koska graduun pitää olla ulkomaalaisia lähteitä. Eli siksi englanniksi :) Parasta olisi hommata vielä jokin ruotsinkielinen ja saksankielinen lähde lisäksi. Tietty myös kirjallisuuden gradun kohdeteos pitää lukea alkuperäiskielellä eli itse luen englanniksi. Käännöksiä ei mielellään saa tutkia.

    Liuskojen laskeminen kuulostaa järkevältä, mutta minulla on paha tapa muutella marginaaleja kesken kaiken, joten liuskamäärä muuttuu. Sanat pysyy!

    Darlingsien säästäminen kuulostaa hyvältä, mutta toisaalta siitä tulee mieleen piheys :D

    VastaaPoista
  7. Jykylässä ainakin, en edes tarkistanut muualta kun en tahdo lähteä täältä pois.

    Aivan, gradu, se hirveä mörkö joka on nyt niin kaukana, yhtä kaukana kuin yo-kirjoitukset olivat lukion alussa... Kylläpä aika vierähtää saatana.

    Hepreasta: tosiaan kyllä varmaan aika moni teoriakirja on tyyyylsääääää ja epäselvä, etenkin jos on ihminen, joka on kiinnostunut kaunokirjallisuudesta.

    Mitä vikaa piheydessä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Viime aikojen suosituimmat postaukset

Tunnelmia kirjamessuilta

Kirjamessuja kohti

Tuula Kallioniemi: Risteys